Tilaatko kunnan tai kaupungin laskuun? Pyydä laskutusasiakkaan tunnukset täältä!

Kalasataman myymälämme on sulkenut ovensa pysyvästi. Verkkokauppamme on tietenkin edelleen aina auki ja lisätietoa varaston muutosta näet tästä!

Kirjaudu sisään

Lisää kirjoituksiamme

Miksi mittaaminen on tärkeää, hyödyllistä ja hauskaa?

Hannele Ikäheimo

Kokemukseni mukaan oppilaat rakastavat mittaamista, mutta he saavat tehdä sitä liian vähän. Mittaaminen kiehtoo kaikenikäisiä lapsia ja nuoria, koska silloin he saavat selville sellaista tietoa, joka on heille tärkeää: oma pituus, kännykän paino ja leipomiseen tarvittava oikea nesteen määrä. Tämän tiedon avulla he voivat vertailla asioita itsensä ja muiden kanssa. He saavat omakohtaisia kokemuksia ja oppivat, mitä voi mitata, millä voi mitata ja millä kannattaa mitata. Mittaaminen on tapahtumana heille niin hauskaa, että he haluavat tehdä sitä yhä uudestaan.

Koulussa tavoitteena on oppia muuntamaan mittayksiköitä toisiksi. Jos mittaustulokset ovat vain numeroina ja kirjaimina paperilla, niin nämä muunnokset eivät välttämättä onnistu. Jos oppilailla on kokemusta ja ymmärrystä mitattavista kohteista, heille jää lukuisia muistijälkiä. Tähän tarvitaan myös kotien tukea. Kodin arjessa löytyy lukuisia tilanteita, joissa voidaan mitata konkreettisesti ottaen huomioon lapsen ikä ja aikaisemmat kokemukset. Tällöin on aina tärkeää puhua ääneen, mitä tehdään esimerkiksi leivottaessa: ”Ota tuo desilitran mitta ja kaada tänne astiaan kolme desilitraa maitoa.”

Seuraavassa on käytännön esimerkkejä ja vinkkejä siihen, miten ja minkälaisilla välineillä mittaamista voi harjoitella kotona ja koulussa.


Kuva: Ilari Lampinen

Pituuden mittauksia

Omia mittauksia itse tehdyillä välineillä

Ensin oppilaat tekevät narusta jokaiselle omat mittavälineet.
Kolmen eri pituisen (1 m, 1 dm ja 1 cm) narun avulla he mittaavat
esineitä ensin koulussa ja sitten kotona. Mittaustulokset kirjoitetaan vihkoon.

Välineet: 1–2 oppilaalla viivain, sakset ja narua

Ohjeet oppilaalle

  1. Leikkaa narusta itsellesi yhden metrin, yhden desimetrin ja yhden senttimetrin pituiset pätkät.
  2. Tehtävänäsi on mitata näiden narujen avulla esineiden pituuksia, korkeuksia tai leveyksiä.
  3. Kirjoita mittaustulokset vihkoosi niin, että teet luettelon esineistä joiden tarkka pituus, korkeus
    tai leveys on
    • noin metrin
    • noin desimetrin
    • noin senttimetrin
Omia mittauksia alla olevilla välineillä

Keksi, mitä voidaan mitata viivaimella ja mitä mittanauhalla.
Kirjoita muistiin esine ja sen pituus senttimetreinä tai millimetreinä.

Mittanauha (kuva: Pixabay)

Mittapyörä on hyvä väline suurien pituuksien mittaamiseen. Mittapyörään tutustuttaessa
todetaan mittanauhan tai uraviivaimen avulla, että pyörä naksahtaa yhden metrin välein.
Mittapyörän kehän pituus on siis yksi metri.

Kokemukseni on, että pituuden mittamista kannattaa harjoitella myös suurilla pituuksilla. Kun
oppilaille hahmottuu kymmenen ja sadan metrin pituus konkreettisesti, luo se pohjaa pinta-alojen
aarin ja hehtaarin ymmärtämiselle. Pitkien etäisyyksien mittaaminen on lapsista hauskaa.
“Pääseekö mittapyörä välitunnille?” oli eräällä koululla tavallinen kysymys.

Tarkempaa mittaamista

Mittanauhasta leikataan pois loppuosa, niin että jäljelle jää yksi metri. Loppuosasta leikataan muutama 10 senttimetrin pituinen pätkä ja todetaan, että ne ovat desimetrin pituisia. Jos kouluilla on uraviivaimia ja kymppisauvoja, niin metrin pituinen uraviivain ja desimetrin pituiset kymppisauvat helpottavat pohdintaa. Uraviivain täytetään kymppisauvoilla, ja huomataan, että niitä tarvitaan 10 kpl. Yksi metri on siis yhtä pitkä kuin 10 desimetriä. Tämän jälkeen otetaan yksi desimetrin pituinen sauva ja kysytään: “Kuinka suuri osa tämä on koko uraviivaimesta eli metristä?” (10:s osa) Kun mitatessa on huomattu, että 1 m = 10 dm, pohditaan myös päinvastoin: kuinka suuri osa yksi desimetri on yhdestä metristä. Se on kymmenesosa metristä ja merkitään: 1 dm = 0,1 m.


Kuva: Ilari Lampinen

Punnitsemista

Massa vai paino?

Koulumatematiikassa puhutaan massasta, mutta arkikielessä puhutaan painosta. Varsinkin alakoulussa on hyväksyttyä, että punnittaessa esineitä puhutaan niiden painosta. Yläkoulussa tarkennetaan käsitteitä ja puhutaan massasta ja painovoimasta.

Painon vertailua

Välineet: Henkari ja kaksi pussia sekä erikokoisia ja eripainoisia esineitä

Ohjeet oppilaalle

Tehtävä: Kummassa pussissa on painavampi esine? Kummassa kevyempi?

Vastaus saadaan selville, kun henkarin kumpaakin koukkuun laitetaan pussi. Ensin laitetaan kumpaankin pussiin samanpainoiset esineet. Tällöin henkarin asennosta näkee, että esineet ovat saman painoiset. Toiseen pussiin laitetaan painava esine ja toiseen kevyt esine. Henkarin asennosta selviää, kumpi puoli painaa enemmän ja kumpi vähemmän.

Muita esimerkkejä painon mittaamisesta
  1. Tasapainovaa’assa punnuksina voivat toimia VaNe-värisauvat, joiden pituudet ovat 1 cm, 2 cm, … 16 cm ja niiden painot ovat vastaavasti 1 g, 2 g, …. 16 g.
  2. Kuinka paljon painaa kännykkäsi grammoina? Aseta kännykkäsi tasapainovaakaan
    toiselle puolelle ja tarvittava määrä punnuksia toiselle puolelle niin, että syntyy tasapaino. (150 g) Tarkista tulos digivaa´alla. (152 g)
  3. Valitse eri kokoisia pieniä esineitä ja punnitse ne kuten äsken. Kirjoita muistiin esineet ja niiden painot.
  4. Ota selville kotona, kuinka paljon painaa muropaketti, suklaalevy, … Kirjoita muistiin mitä mittasit ja kuinka paljon se painoi.
  5. Keksi omia mittaamistehtäviä.
Punnitsemisessa käytettäviä välineitä: digitaalinen pöytävaaka, henkilövaaka ja elektroninen tavara-vaaka (piirroskuvat Ilari Lampinen)

Kuva: Ilari Lampinen

Litratilavuus

Astioiden litratilavuuden mittaaminen

Välineet: Eri kokoisia ja eri muotoisia läpinäkyviä astioita ja yksi pieni astia

Ohjeet oppilaalle

Tehtävä: Mihin astiaan mahtuu eniten vettä? Mihin vähiten?

Tämä saadaan selville, kun pieni astia täytetään vedellä ja tämä määrä vettä
kaadetaan vuorollaan jokaiseen isompaan astiaan. Samalla lasketaan kuinka monta
pienempää astiallista kuhunkin isompaan asiaan mahtui vettä.

Litra ja desilitra

  1. Kuinka monta desilitran mittaa vettä tarvitaan, että koko litran mitta tulee täyteen? (10 kpl eli 1 litra = 10 desilitraa)
  2. Litran kannusta kaadetaan vettä kahden desilitran mukeihin. Kuinka monta kahden desilitran mukia tulee täyteen tästä litran kannusta? (Yhdestä litrasta saadaan 5 kpl kahden desilitran mukia täyteen.)
  3. Kuinka monta puolen litran mittaa tarvitaan, että saadaan
    • a) yksi litran mitta täyteen ( 2 kpl)
    • b) kaksi litran mittaa täyteen (4 kpl)
  4. Kuinka saadaan selville ämpärin tilavuus litroina? (Kaadetaan litran kannusta vettä niin monta kertaa, että ämpäri täyttyy …. esimerkiksi 10 litraa)
  5. Kuinka saadaan selville ämpärin tilavuus desilitroina? (Kaadetaan desilitran mitasta vettä niin monta kertaa, että ämpäri täyttyy …. esimerkiksi 100 desilitraa)
  6. Keksi omia mittaustehtäviä!

Ellinkauppa tiedottaa!

Myymälä suljettu pysyvästi

Valmistellaan toimitustapoja