Meillä on osasto OPI23 -messuilla 3.-4.2. Tervetuloa moikkaamaan!
Kalasataman myymälä on avoinna normaaliin tapaan arkisin klo 9 – 16.30.

Kirjaudu sisään

Tarinavuori Opin pienaakkoset

Kynäharjoituksia kirjoittamaan opetteleville

Opettajan opas

Lukijalle

Kirjoitustaitoa ja varsinkaan kirjoitustaitoa pienaakkosilla ei ole yksinkertaista oppia. Vielä haasteellisempaa oppimisesta tulee, jos visuaalinen hahmottaminen on vaikeaa tai hienomotoriset taidot eivät ole vielä kovin vahvat. Monissa tapauksissa kuvaan astuu hyvin pian lisäksi motivaation puute. Kuitenkin pienaakkoset ovat nykypäivän käsiala, jolla on erittäin paljon käyttöä myöhemmässä elämässä. Tämän kirja onkin syntynyt tarpeesta madaltaa oppimisen esteitä ja halusta auttaa kaikenlaisia oppilaita tämän taidon hallintaan.

Milloin pienaakkosten harjoitteleminen on sitten otollisinta? Hyvin usein kirjainmuotoja harjoitellaan lukemaan oppimisen rinnalla. Tämä on useimmiten hyvä toimintatapa. Pienelle osalle oppilaista kahden taidon oppiminen rinnakkain on kuitenkin liian haastavaa. Molemmat prosessit vaativat nimittäin erittäin paljon muistikapasiteettia. Havaintojeni mukaan kirjainmuotojen tuottamisen ja lukemisen opettelu samanaikaisesti on hidastanut eniten tukea tarvitsevien, vaativan erityisen tuen oppilaitteni lukemaan oppimista.

Jos oppilaan tuen tarve on ollut erittäin suuri, olen keskittynyt aluksi ainoastaan lukemaan oppimisen harjoittelemiseen suuraakkosilla. Kirjoitusharjoitukset on tehty irtokirjaimia käyttäen. Hienomotorisia taitoja on toki treenattu samaan aikaan erittäin paljon muilla tavoin. Kun lukutaito on opittu suuraakkosilla, on pienaakkosilla lukemiseen siirtyminen ollut poikkeuksetta hyvin mutkatonta. Vasta tämän jälkeen olen aloittanut kirjoitusharjoitukset pienaakkosilla.

Tässä kirjassa, kuten kaikissa Tarinavuoren materiaaleissa keskitytään keskeisen ydintaidon harjoittelemiseen. Suuret kirjainkoot helpottavat hienomotorista suoritusta ja selkeät sivut hahmottamista. Kirjainriveillä joka toinen kirjain on merkitty katkoviivoilla. Tällä tuetaan visuaalista muistia ja varmistetaan toivotun kirjainmuodon säilyminen koko tehtävän teon ajan. Jenni Lindforsin upea, humoristinen kuvitus ja kirjan kevyt tarinallisuus tukevat puolestaan motivaatiota. Tavoitteena on ollut tehdä kirja, jonka ääreen on mukava palata.
Pienaakkosten kirjainmuodot ovat suurimmalle osalle oppilaista mahdollista oppia, kun asialle antaa riittävästi aikaa. Toivon kovasti, että kirjasta on iloa sekä oppilaille, että teille, haastavaa ja arvokasta työtä tekeville opettajille!

Sarianna Tammilehto

Kirjan käyttö

Opin pienaakkoset -kirja on jaettu samoihin oppijaksoihin kuin Tarinavuoren aapinen. Molemmissa kirjoissa käytetään yhtenevää värikoodausta jakson merkkinä. Opin pienaakkoset-kirjaa voi kuitenkin käyttää minkä tahansa muunkin materiaalin rinnalla sekä täysin itsenäisenä harjoituskirjana.

Kirjan perusidea on kirjoittaa ja piirtää kaikkien katkoviivojen päälle, oli kyse sitten kirjaimesta tai kuvasta. Lisäksi kirjain- ja sanariveiltä tulee täydentää osittain katkoviivoitetut kirjaimet sekä tyhjät kohdat. Alusta saakka opetellaan kirjoittamaan kirjoitusviivastolle. Perusvälissä on korostusväri.

Kirjainten aloituskohta on merkitty koko kirjassa punaisella pisteellä. Rivien alussa näkyy aina tummennettuna kyseisellä rivillä harjoiteltava kirjain, tavu tai sana. Jos vain ylimmällä rivillä on tummennettu sana tai lause, on tarkoitus harjoitella samaa asiaa sivun kaikilla riveillä.

Sivujen alareunassa kulkee aaltokuvio läpi koko kirjan. Kuvion tarkoitus on piilo-opettaa tärkeää ja monille haasteellista a-kirjainta. Samaa käden liikesuuntaa tarvitaan myös kirjainten d, g, q, å ja ä kirjoittamisessa.

Pienaakkosten oppiminen vaatii paljon harjoitusta. Sen vuoksi on suositeltavaa tehdä haastavimpien kirjainmuotojen lisäharjoittelua vielä vihkoon.

 

Toistuva rakenne

Koontiaukeama

Jokaisen jakson alussa on aukeama, jossa harjoitellaan suurikokoisia, jaksoon kuuluvien kirjainten alustavia muotoja. Sivulta löytyy useita kyseisillä kirjaimilla alkavia sanoja, joita voi etsiä ja nimetä. Aukeama motivoi mielenkiintoisuudellaan, vie tarinaa eteenpäin ja sivutuotteena opettaa ehkä myös uusia sanoja. Mahdolliset uudet sanat on kirjoitettu niitä esittävien kuvien viereen. Sanat ovat tiedoksi oppilaan kanssa työskentelevälle aikuiselle. Oppilaan ei oleteta osaavan lukea niitä.

Kirjainaukeama

Kun uusi kirjain esitellään ensimmäisen kerran, löytyy sen vierestä qr- koodi. Koodin takana on video, josta selviää kyseisen kirjaimen kirjoitussuunta. Video on hyvä katsoa aluksi.

Kun suurikokoista kirjainmuotoa on harjoiteltu riittävästi (vähintään 10 kertaa), voi siirtyä aukeaman toiselle sivulle. Tällä sivulla joka toinen kirjain on merkitty katkoviivoin ja joka toinen pitää tuottaa ainakin osittain itse. Helpoimmat kirjainmuodot on kirjassa nopeasti yhdistetty enemmän harjoitusta vaativiin kirjaimiin.

Harjoitussivut

Perusharjoittelun jälkeen on vuorossa kirjain-, tavu- ja sanatasoisia harjoituksia. Näistä tehtävistä ainoastaan osa on toistotehtäviä. Sivuilla harjoitellaan myös kielellistä tietoisuutta sekä kielellistä päättelykykyä.

Sanelu ja itsearviointi

Jokainen jakso päättyy saneluun ja itsearviointiin. Sanelut löytyvät tästä oppaasta. Saneluita voi tietenkin muokata juuri omalle ryhmälleen sopiviksi. Itsearviointisivulla voi vielä kerrata yhdessä asiat, jotka jakson aikana oli tarkoitus oppia. Arviointisivun kohtien läpi käymiseen tarvitaan aikuisen tukea.

Toiminnallisia lisäharjoituksia

Lautapeli on ladattavissa ja tulostettavissa tämän materiaalin lopussa

Peliin tarvitaan:

Liitteenä oleva lautapeli kopiona, kaksi lyijykynää ja noppa TAI
lautapeli laminoituna (jos haluat käyttää peliä useamman kerran), kaksi vesiliukoista tussia ja noppa.

Pelin kuvaus:

Pelaajia on kaksi. Opettaja valitsee muutaman sopivan pienaakkosen, joista pelaajat valitsevat oman ”pelimerkkinsä”.
Pelaajat heittävät noppaa vuorotellen.
He liikkuvat pelialustalla nopan silmäluvun verran eteenpäin, mutta eteneminen tapahtuu kirjoittamalla. Esimerkiksi nopan luvulla viisi kirjoitetaan viiteen perättäiseen ruutuun oma pienaakkonen.

Säännöt:

  1. Ruuduissa edetään järjestyksessä.
  2. Kaikkiin ruutuihin kirjoitetaan yksi kirjain.
  3. Jos omalla heittovuorolla jää siniseen ruutuun eli vesiesteeseen, saa toinen pelaaja kaksi heittoa peräkkäin.
  4. Voittaja on se, joka pääsee ensimmäisenä maaliin.
  5. Voidaan sopia lisäsääntöjä esim. numerolla 6 liikutaan yksi askel taaksepäin.

Tarvikkeet:

pieniä paperinpaloja, kynät pelaajille

Pelin kuvaus:

Pelaajia on 3 – 5. Opettaja valitsee pienaakkoset, joiden kirjoittamiseen pitää saada lisäharjoitusta. Aakkosia pitää olla 1-3 enemmän kuin pelaajia.

Pelaajat kääntyvät selätysten. Pelaajat valitsevat yhden pelissä olevista kirjaimista ja kirjoittavat sen paperille. Pelaajat kääntyvät ja näyttävät muille kirjaimen.

Säännöt:

  1. Pisteen saa, jos kukaan muu ei kirjoita samaa kirjainta kuin itse.
  2. Samaa kirjainta ei saa kirjoittaa kahta kertaa peräkkäin.
  3. Pelin voittaa se, joka saa ensin viisi pistettä. TAI Uusi peli alkaa, kun joku saa viisi pistettä täyteen.

Tarvikkeet:

Paperi ja kaksi lyijykynää.

Pelin kuvaus:

Pelaajia on kaksi. Piirretään paperille normaali ristinollan pelipohja.
Opettaja valitsee muutaman sopivan pienaakkosen, joista pelaajat valitsevat oman ”pelimerkkinsä”.
Pelaajat pelaavat nollan ja ristin asemasta pienaakkosilla.

Tarvikkeet:

Kaksi paperia, kaksi lyijykynää ja noppa.

Pelin kuvaus:

Pelaajia on kaksi. Kumpikin pelaaja saa paperin ja lyijykynän. Paperiin piirretään tai taitellaan kahdeksan ruutua.
Opettaja valitsee muutaman sopivan pienaakkosen, joista pelaajat valitsevat oman ”pelimerkkinsä”. Pelaajat heittävät vuorotellen noppaa. Toinen pelaaja pelaa parillisilla luvuilla, toinen parittomilla. (Luvut voi kirjoittaa tarvittaessa avuksi paperin alareunaan.)
Jokaiseen ruutuun on tarkoitus saada yksi pienaakkonen.

Säännöt:

  1. Jos parillisilla luvuilla pelaaja saa nopan silmäluvuksi 2,4 tai 6,
    voi hän kirjoittaa yhteen ruutuun oman pienaakkosen.
  2. Jos parittomilla luvuilla pelaaja saa nopan silmäluvuksi 1,3 tai 5, voi hän kirjoittaa yhteen ruutuun oman pienaakkosen.
  3. Vuoro siirtyy toiselle, jos parittomilla luvuilla pelaava saa nopan silmäluvuksi parillisen luvun ja päinvastoin.
  4. Pelin voittaa se, jonka kaikissa ruuduissa on ensin pienaakkonen.

Sanelut

1. a
2. ii
3. u
4. au
5. ui
6. ai

1. ei
2. suu
3. iso
4. aasi
5. susi
6. emo

1. lin
2. lam
3. nal
4. son
5. nam
6. len

1. yö
2. eri
3. äly
4. romu
5. ruusu
6. suuri

1. mato
2. matto
3. kukko
4. kuka
5. rapu

1. hai
2. saha
3. juna
4. valas
5. kova

1. boa
2. bussi
3. sade
4. iglu
5. syödä

Ladattavat materiaalit (tulostettavat pdf:t)

Ellinkauppa tiedottaa!

Kalasataman myymälä palvelee Ma-Pe klo 9:00 - 16:30

Valmistellaan toimitustapoja