Tilaatko kunnan tai kaupungin laskuun? Pyydä laskutusasiakkaan tunnukset täältä!
Kuljetusalan lakko ja sen tukitoimet saattavat aiheuttaa viivästyksiä toimituksissamme!
Kalasataman myymälä on avoinna normaaliin tapaan arkisin klo 9 – 16.30.
Tilaatko kunnan tai kaupungin laskuun? Pyydä laskutusasiakkaan tunnukset täältä!
Kuljetusalan lakko ja sen tukitoimet saattavat aiheuttaa viivästyksiä toimituksissamme!
Kalasataman myymälä on avoinna normaaliin tapaan arkisin klo 9 – 16.30.
Tämän harjoituskirjan syntyminen on odottanut oikeaa hetkeä. Olin päättänyt pitää kolmenkymmenen, erityisten oppilaiden kanssa vietetyn, sisältörikkaan työvuoden ja Tarinavuoren kirjoittamisen jälkeen palauttavan opintovuoden Saksassa. Ajatus oli opiskelun ohella nähdä laajalti Eurooppaa ja antaa aikaa musiikille. Toisin kävi. Korona esti liikkumisen ja kontaktit. Se jätti ainoastaan ruokakauppojen ja terveysasemien ovet auki. Jäin pieneen saksalaiskylään tietokoneeni kanssa. Pitkät päivät sekä ajatus seuraavasta työvuodesta ja sen tuomista haasteista palautti minut jo vuosia miettimäni aiheen, luetun ymmärtämisen tukemisen pariin ja niin syntyi Luen ja ymmärrän.
Tarinavuoren lukemaanopettamismateriaalin kantavia ajatuksia olivat motivointi ja oppimisvaikeuksien tukeminen. Ajattelin astua samoilla eväillä askeleen pidemmälle.
Lukutaito itsessään on hyvin arvokas asia, mutta se ei valitettavasti vielä riitä. Kaikki pesästä urheasti ulos lentävät lukulintuseni eivät nimittäin automaattisesti osaa käyttää taitoaan siihen, mihin sitä tarvitaan. He ymmärtävät kohtuullisesti kuulemaansa ja osaavat välillä vastata jopa kirjallisiin kysymyksiinkin, jos vastaus löytyy suoraan edellisestä lauseesta. Monilta puuttuu kuitenkin sanastoa, kykyä ohjata omaa toimintaansa, työmuistia ja erityisesti kykyä tehdä päätelmiä. Joukossa on myös oppilaita, joilta yksinkertaisesti puuttuu oivallus siitä, mihin lukutaidolla tähdätään. He eivät osaa yhdistää teknistä lukusuoritusta kieleen ja ajatteluun.
Minua on jo opiskeluajoista asti kiinnostanut, miten luetun ymmärtämiseen tarvittavia taitoja voidaan opettaa oppilaille, joille ne eivät kehity luontaisesti. Tutkimukset kertovat kyllä, mitä taitoja luetun ymmärtämiseen tarvitaan ja millaisia strategioita voisi käyttää, mutta olemassa olevat harjoitukset vievät useimmiten suoraan asiaan, altaan syvään päähän. Oppilas, jolla on oppimisvaikeuksia, tarvitsee useita väliportaita ja paljon tukea kaiteesta.
Olen tässä harjoituskirjassa pyrkinyt etsimään erilaisia oppimista tukevia ratkaisuja, jotka motivoivat sekä vapauttavat työmuistia itse luetun ymmärtämisen prosessin oppimiseen. Tekstien aiheet on pyritty valitsemaan oppilasta kiinnostaviksi ja kertomusteksteissä on ripaus huumoria. Kieli on selkeää ja yksinkertaista. Vaikeat sanat on selitetty. Tehtävät eivät rasita, vaikka edellyttävätkin ajattelua. Mekaanisen lukutaidon puutteita tuetaan tavutuksella. Kuvat tukevat ymmärtämistä. Värikoodit auttavat löytämään kertomustekstin paikan, josta vastaus löytyy. Tärkeässä roolissa on myös toiminnanohjauskortti, mutta kaikkein olennaisinta on silti vuorovaikutus opettajan kanssa!
Luetun ymmärtäminen on ajattelua. Kun harjaannutetaan ajattelutaitoja, jopa patistetaan ajattelemaan, on opettaja ratkaisevassa roolissa. Sen vuoksi osia opetuskeskustelusta on kirjoitettu auki tässä oppaassa tavanomaista seikkaperäisemmin. Toki jokainen tekee edelleen työtä omalla persoonallaan ja poimii opetukseensa ainoastaan ne asiat, jotka katsoo tarpeelliseksi, hyödyntää omat tietonsa ja taitonsa ja kehittää ideoita eteenpäin. On kuitenkin tärkeää, että opettaja tuo esiin käytetyt lukemisen ymmärtämisen strategiat ja sanoittaa kerta toisensa jälkeen, miten harjoiteltava toimintatapa tukee ymmärtämistä. Tehokasta on myös samojen toimintatapojen käyttäminen kaiken muunkin lukemisen yhteydessä.
Huumorin merkitystä en voi liikaa korostaa. Oppimisen pitää olla myös hauskaa! Lukekaa hassuja tekstejä, tehkää näytelmiä, mitä vaan, mikä saa teidät nauramaan yhdessä! Ilo on oppimisen vahva generaattori. Se motivoi ja voimaannuttaa sekä oppilasta että opettajaa!
Iloa ja onnistumisia Sinulle ja oppilaillesi!
Sarianna Tammilehto
Luetun ymmärtäminen on monimutkainen prosessi. Siihen tarvitaan teknisen lukutaidon lisäksi laajaa sanavarastoa, työmuistia, kuullun ymmärtämisen taitoa, oman toiminnan ohjausta sekä kykyä tehdä päätelmiä. Käsitys tarinan rakenteesta helpottaa luettavan tekstin sisällön ennustamista ja päätelmien tekoa. Ymmärtämistä voi tukea käyttämällä erilaisia strategioita. Motivaatiota tarvitaan puolestaan koko prosessin harjoittelemiseen.
Tutkimusten mukaan luetun ymmärtämisen oppiminen on tehokkainta ryhmätoimintana. Huolimatta siitä, harjoitellaanko luetun ymmärtämistä yksin vai ryhmässä, eivät luetun ymmärtämisen taidot vahvistu ja strategiat itsellään avaudu, vaan niiden omaksuminen vaatii ohjaamista ja sanoittamista.
Motivaatio on luetun ymmärtämisen oppimisessa ratkaisevassa asemassa. Luetun ymmärtäminen vaatii ponnistelua ja ilman motivaatiota ei ponnistelu onnistu. Lukemisen motivaatiota lisää, jos teksti on sopivan tasoista ja aiheeltaan kiinnostavaa. Tekstiä ei saa olla liikaa ja itselle outoja sanoja ei voi olla kovin suurta määrää kerralla. Oppilas voi harjoitella lukemalla liskojen nimiä, automerkkejä, mainoksia, sarjakuvia, kuvatekstejä tai lähes mitä vaan. Humoristiset kuvat ja niihin liittyvät tekstit innostavat monia lukemaan. On tärkeää, että lukemisen voi kokea myönteiseksi ja itseä hyödyttäväksi asiaksi.
Teknisen lukutaidon kehittämisestä on aina hyötyä, vaikka tekstien sisältö ei vielä avautuisikaan. Mitä automatisoituneempaa tekninen lukutaito on, sitä enemmän oppilaalla on kapasiteettia käytössään lukutaidon käyttämiseen tiedon hankinnan välineenä.
Lukiessa kehittyy sanavarasto. Mitä heikommin oppilas tuntee sanoja, sitä heikommin hän pystyy päättelemään tekstistä löytyviä, uusia sanoja. Pahimmassa tapauksessa työmuisti askartelee ainoastaan sanojen tunnistamisen kimpussa. Oppimistilanteessa outoihin sanoihin on syytä tutustua jo ennen lukemista. Lukemisen aikana sanojen ymmärtäminen tulee varmistaa ja lukemisen jälkeen, esim. tekstin sisällön omin sanoin selittäminen vahvistaa uusien sanojen oppimista. Uusien sanojen oppiminen tarvitsee aina lukuisia toistoja.
Työmuistiin vaikuttavat synnynnäiset ominaisuudet. Sitä voi kuitenkin jossain määrin kehittää harjoittelemalla. Työmuistin kuormitusta voi vähentää esim. rajoittamalla yhdellä kerralla käsiteltävän tiedon määrää, toistamalla asioita, piirtämällä tai kirjoittamalla muistiinpanoja, liittämällä muistettava asia omiin kokemuksiin, luomalla mielikuvia ja selittämällä asioita omin sanoin.
Kuullun ymmärtäminen on luetun ymmärtämisen perusta, onhan kyseessä saman kielikoodin purkaminen hiukan eri tavoin. Kysymys on siis aluksi kielessä käytettyjen sanojen ja kielen rakenteen tunnistamisesta. Aivan oppimisen alkuvaiheessa puhekielen ja kirjoitetun kielen erot saattavat kuitenkin jopa vaikeuttaa luetun ymmärtämistä. Myöhemmässä vaiheessa taidot tukevat toisiaan. Kuullun ymmärtämistä tarvitaan ja myös harjoitutetaan tekstin lukemisen aikana käytävässä opetuskeskustelussa.
Oman toiminnan ohjaus on monisäikeinen prosessi, johon kuuluvat oman tarkkaavaisuuden ylläpitäminen ja toiminnoissa eteneminen ulkoisista ärsykkeistä huolimatta. Oppilaan pitää kyetä aloittamaan työ, seuraamaan etenemistään, reagoimaan ongelmakohtiin ja vielä tarkastelemaan työnsä laatua. Luetun ymmärtämisen prosessissa korostuvat oman ymmärtämisen tarkkailu ja tekstiin palaaminen tarvittaessa. Oppilaan kanssa työskentelevä aikuinen voi tukea oppilaan oman toiminnan ohjaamista sanottamalla työvaiheita ja tekemällä apukysymyksiä: Mitä pitikään tehdä? Mitä tuo tarkoitti? Näin ohjataan oppilasta työn etenemisen ja oman ymmärtämisensä tarkkailuun. Toiminnanohjausta tukevat häiriötön työskentely-ympäristö ja myös erilaiset toiminnanohjauskortit.
Päättelykyvyn kehittyminen alkaa lapsilla syy-seuraussuhteiden havaitsemisesta. Päättelykyky on osa yleistä ajattelukykyä ja siihen vaikuttavat biologiset tekijät ja ympäristötekijät yhdessä. Luetun ymmärtämisessä päättelykyvyn apuna voidaan käyttää luetun ymmärtämisen strategioita. Niitä ovat valmistautuminen tekstin lukemiseen, yhteyksien luominen omaan elämään, itselle outojen sanojen selventäminen, sisällön tiivistäminen tai uudelleen muotoilu omin sanoin, kysymysten tekeminen, alleviivaaminen, tukisanat ja ajatuskartat.
Luetun ymmärtämisen taito kehittyy vaiheittain:
1. Toistava luetun ymmärtäminen on pintapuolista. Oppilas osaa vastata kysymyksiin, joihin tekstistä löytyy suoraan vastaus.
Kysymys: Mikä hauki on? (Hauki on kala.)
2. Päättelevä luetun ymmärtäminen vaatii lukijalta asioiden keskinäisten yhteyksien löytämistä.
Kysymys: Miksi hauki elää vedessä? (Kalat elävät vedessä. Se hengittää kiduksilla.)
3. Arvioiva luetun ymmärtäminen vaatii kriittistä ajattelua ja omiin tietoihin vertaamista.
Kysymys: Mitä mieltä olet hauen käyttämisestä ravintona? (Se on sopivaa ravintoa pienissä määrin, mutta elohopean suhteen pitää olla varovainen.)
4. Soveltava luetun ymmärtäminen luo uusia yhteyksiä ja oivalluksia
Kysymys: Mitä merkitystä näet hauella? (Hauki petokalana on merkityksellinen järven ekosysteemille ja se on ollut muinaisille suomalaisille ravinnon ohella myös mytologinen hahmo…Jenni Haukion sukunimi on ehkä johdettu hauesta…?)
Tässä harjoituskirjassa vahvistetaan toistavan luetun ymmärtämisen taitoja ja kuljetaan pienin askelin kohti päättelevää luetun ymmärtämistä.
Tarinavuoren luen ja ymmärrän -kirja muodostuu kahdestatoista kolmen aukeaman kokonaisuudesta, joissa on toistuva rakenne. Ensimmäinen kokonaisuus ”Suden matkassa” on helpoin. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu kirjan tehtävätyyppeihin ja pääsee hyvään alkuun. Suositeltavaa on siis aloittaa siitä. Muuten kokonaisuuksia on mahdollista tehdä haluamassaan järjestyksessä. Kokonaisuuteen kuuluvat aukeamat on kuitenkin suositeltavaa teettää järjestyksessä.
Tehtävien tekemisen ohjeet on kirjoitettu ryhmässä työskentelyn näkökulmasta. Ohjeet toimivat toki aivan samalla tavalla yksittäisen oppilaan kanssa työskennellessä.
Ensimmäisellä aukeamalla on kolme tehtävää: päättelytehtävä, oppilaan omaan elämään liittyvä kysymys ja ohjeen mukaan piirtäminen. Kaikki tehtävät sisältävät kertomus- ja tietoteksteissä esille tulevia asioita ja siis orientoivat kokonaisuuden aiheeseen.
Päättelytehtävän keskeisin tavoite on antaa esimerkkejä erilaisten päätelmien tekemisestä ja harjoituttaa ajattelutaitoja. Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiiden päättelymallien kautta idea siitä, mitä päätteleminen on. Oppilaalle luodaan mahdollisuus oivaltaa: ”näinkin voi ajatella” tai ” tällaisetkin asiat voivat liittyä toisiinsa”.
Kokonaisuuden ensimmäisen sivun alalaidan kysymys liittää käsiteltävän asian oppilaan omiin kokemuksiin. Oppilas pääsee syvemmälle aiheeseen, kun hän miettii asiaa oman elämänsä kannalta. Se voi lisätä myös motivaatiota lukemiseen.
Ohjeitten mukaan piirtäminen harjoituttaa ohjeen mukaan toimimista, oman toiminnan ohjaamista ja systemaattista etenemistä.
Aukeamalla harjoiteltavat asiat:
Oppilaan tehtävänä on etsiä väittämät, jotka voivat olla yhteydessä puhekuplassa olevaan lauseeseen. Osa väittämistä selittää puhekuplan lausetta. Osa voi toteutua samanaikaisesti. Osa väitteistä ei liity asiaan lainkaan. Puhekuplan lauseeseen liittyvät väittämät rastitetaan.
1. Ohjaa oppilaita lukemaan tehtävänanto tai lue se itse oppilaille.
Mitä tehtävässä oppilaiden mielestä pitää tehdä?
Mitä päätteleminen oppilaitten mielestä tarkoittaa? (Päätteleminen on eräänlaista salapoliisin ajatustyötä. Siinä pohditaan erilaisten vihjeiden tai omien tietojen avulla esim. mitkä asiat liittyvät toisiinsa tai miten kaikki tapahtui.)
2. Ohjaa oppilaita katsomaan kuvaa.
Mitä kuva esittää? (miettimistä, pohtimista, ajattelua)
Miten pystyy parhaiten ajattelemaan? (pitää keskittyä)
Onnistuuko nopeasti? (ei, siihen tarvitaan aikaa)
3. Kerro, että tässä tehtävässä (ollaan kuin salapoliiseja ja) asioita pitää miettiä tarkasti ja rauhassa.
4. Ohjaa oppilaita lukemaan puhekuplassa oleva lause.
Kerro, että oppilaat tietävät nyt tämän asian (esim., että susi ui).
5. Ohjaa oppilaita lukemaan yksi väittämä kerrallaan.
Auta oppilaita päättelyn alkuun esim. näin:
Jos susi ui, voiko olla totta, että on kesä?
Jos susi ui, voiko olla totta, että susi pelkää vettä?
tarvittaessa myös näin:
Menetkö sinä uimaan, jos pelkäät vettä?
6. Ohjaa oppilaita rastittamaan se väittämä, joka voi pitää paikkansa eli sopii yhteen puhekuplan lauseen kanssa.
HUOM! Jos oppilas pystyy perustelemaan loogisesti laittamansa rastit, pitää ne hyväksyä, vaikka tästä materiaalista löytyvät mallivastaukset olisivatkin erilaiset.
Oppilaat vastaavat esitettyyn kysymykseen omien taitojensa mukaisesti. Vastaus voi olla lause, sanoja tai yksi sana. Vastausta voi tarvittaessa täydentää kuvalla.
Oppilaat piirtävät ohjeen mukaiset täydennykset kuvaan lause kerrallaan. Valmis tehtävän osa merkitään rastilla heti tekemisen jälkeen.
Kerro, että rastin avulla tietää aina, missä kohtaa tehtävän tekeminen on ja yksikään tehtävä ei jää vahingossa väliin. Kerro myös, että rasteja voi laittaa ihan mihin koulutehtävään tahansa, jossa on useita ohjeita peräkkäin.
Ohjaa oppilasta tekemään samalla tavalla kaikki muutkin kohdat.
Toisella aukeamalla on lyhyt kertomusteksti ja siihen liittyviä väittämiä. Kertomusteksteille tyypillistä on asioitten kirjoittaminen rivien väliin. Kun asioita ei sanota suoraan, pitää tehdä päätelmiä. Tämän harjoituskirjan teksteissä päätelmien tekemistä vasta harjoitellaan ja siksi päätelmän tekemistä vaativia väittämiä on vain 1-2/ teksti. Muut tehtävät vahvistavat toistavan luetun ymmärtämisen taitoja.
Tehtävässä harjoitellaan myös tekstiin palaamista. Se on erityisen vaikeaa päättelyä vaativissa tehtävissä, kun selkeää kohtaa, jossa asiaa käsitellään samoin sanoin ei löydykään. Oppilaan apuna ovat värikoodit. Väittämä ja tekstin kohta, josta vastaus löytyy, on merkitty samalla värillä. Tavoitteena on, että oppilas oivaltaa tekstiin palaamisen tärkeyden ja toisaalta oppii tunnistamaan, minkä tyyppisistä kohdista voi löytää vastauksen päättelyä vaativiin tehtäviin.
Tekstiin tutustumisen apuna käytetään tämän materiaalin liitteenä olevaa toiminnanohjauskorttia (lue otsikko, katso kuvaa, selvitä oudot sanat, lue). Korttia käytetään toiminnanohjauksen apuna tekstejä lukiessa, kunnes oppilaat osaavat tehdä kaikki vaiheet itsenäisesti. Harjoittelun alkuvaiheessa kaikki vaiheet käydään läpi opettajan tai ohjaajan tuella. Anna oppilaille omat toiminnanohjauskortit tai heijasta kortti dokumenttikameralla aina tekstejä lukiessa. 
Oppilaat harjoittelevat luetun ymmärtämisen strategioita toiminnanohjauskortin avulla ja lukevat kertomustekstin.
Oppilaat valitsevat rastittamalla, ovatko tekstistä kirjoitetut väittämät oikein vai väärin. Väittämä ja tekstin kohta, johon se liittyy, on merkitty samalla värillä.
Jokaiselle oppilaalle varataan oma pussi, jossa on viisi objektia, joissa on samat värit kuin oikein-väärin-tehtävissä eli sininen, punainen, keltainen, oranssi ja vihreä. Pussissa voi olla oppilaiden kiinnostuksen mukaan esim. viisi värikynää, loogista palaa, legoa, pikkuautoa, värilliset laput tai vaikka laput, jossa lukee em. värit joko suomeksi tai englanniksi.
Oppilas vetää pussista yhden värin kerrallaan (ilman, että näkee pussiin) ja ratkaisee ko. värillä merkityn väittämän. Tämän voi tehdä omalla paikalla istuen tai jos oppilaitten liikkuminen ei haittaa tehtävään keskittymistä, pussin voi viedä minne vaan: luokan takaseinälle, käytävään, puolapuiden päälle ja niin edelleen.
Mikäli pussista nostetaan esineitä, niitä voi käyttää halutessaan tehtävien teon jälkeen pienenä palkintona. Oppilas voi esimerkiksi värittää kynillä värityskuvan, koota legot, tehdä kuvion loogisista paloista tai leikkiä pikkuautoilla.
Alla näkyvä materiaali on ladattavissa ja tulostettavissa tämän ohjeen lopussa.
Kertomuksesta valitaan yksi henkilö.
Vapaaehtoinen oppilas tulee istumaan kuumaan tuoliin ja
eläytyy henkilöhahmoon. Muut esittävät hänelle kysymyksiä.
Esim. Miksi narraat, että uiminen on helppoa? (susi ui – teksti)
Kolmas aukeama sisältää tietotekstin ja siihen liittyvän sanaristikkotehtävän. Tehtävät ovat toistavan luetun ymmärtämisen tehtäviä. Nyt oppilaalla on kuitenkin haasteena palata tekstissä taaksepäin ilman värikoodien tukea.
Tietotekstiin tutustuttaessa käytetään toiminnanohjauskorttia. Lukemisen aikana tekstiä käsitellään hiukan eri tavoin kuin kertomustekstiä. 
Oppilaat harjoittelevat luetun ymmärtämisen strategioita toiminnanohjauskortin avulla ja lukevat kertomustekstin.
Jos oppilas lukee itsekseen, ohjeista häntä:
Kysy, jos et ymmärrä jotain sanaa.
Jos lause on epäselvä, lue se uudestaan.
Oppilaat täyttävät sanaristikon sen alla olevien vihjeiden perusteella.
Tarinavuori luen ja ymmärrän hai
Tarinavuori luen ja ymmärrän jalkapallo
Tarinavuori luen ja ymmärrän kiiltomato
Tarinavuori luen ja ymmärrän tulivuori
Luen ja ymmärrän -peli on ladattavissa ja tulostettavissa tämän materiaalin lopussa
Noppa
Siniset arvoituskortit
Keltaiset toimintakortit
Pelilauta 4 kpl
Muumiokortti (taitettava)
Muumion pelialusta
1. Leikkaa kortit erilleen
2. Laminoi kortit, pelipohjat, muumion kuva ja muumion pelialusta
3. Merkitse noppaan kolme keltaista ja kaksi sinistä sivua. Laita
kuudenteen sivuun valkoinen täppä
Pelin tavoite:
Kerätä oma pelialusta täyteen ennen kuin muumio ehtii maaliin. Maali
on kuudes ruutu.
Pelin kulku:
Pelaaja heittää noppaa. Keltaisesta merkistä nostetaan toimintakortti,
sinisestä arvoituskortti. Pelaaja tekee tehtävän ja laittaa sen jälkeen
kortin omalle pelialustalleen tehtäväkortin väriselle pohjalle.
Jos pelaajan nopalla heittämän värin ruudut on jo täytetty hänen
pelialustallaan, siirtyy vuoro eteenpäin.
Kun ensimmäinen pelaaja heittää nopalla valkoisen, siirtyy muumion
kuva oman ruudukkonsa ensimmäiseen ruutuun. Joka kerran, kun
joku pelaaja heittää valkoisen, muumio siirtyy yhden ruudun
eteenpäin omalla pelialustallaan.
Peli loppuu, kun joku saa pelipohjansa täyteen tai muumio on
maalissa.
Huom! Arvoituskorteissa hyväksytään kaikki oikeat vastaukset: esim.
Siitä juodaan: muki, lasi, kuppi…
Ne kasvavat päässä: hiukset, sarvet, silmäripset, kulmakarvat…
Molempia lappuja voit käyttää lisäksi esimerkiksi Pupupelissä ja
Pommipelissä. Sinisiä lappuja voit käyttää esimerkiksi
Lukujuoksussa.
Pelissä käännetään vuorotellen purkkien kansia, joiden alapintaan on kiinnitetty harjoiteltava sisältö. Tavoitteena on tehdä lukematon määrä toistoja. Tässä tapauksessa opetellaan Luen ja ymmärrän -harjoituskirjan sanastoa. Alla olevassa taulukossa ovat lähes kaikki harjoituskirjassa selitetyt sanat. Kaikkia sanoja ei ole tarkoitus harjoitella samanaikaisesti. Sanoja voi lisätä, kun uusi kappale on käsitelty ja sanoja voi poistaa, kun niitten merkitys on kaikille pelaajille täysin selvä.
Ennen peliä:
Hanki useita saman näköisiä lasipurkin kansia.
Ohje:
Ohjaa pelaajia kääntämään vuorollaan yksi kansi ja lukemaan siinä oleva sana. Pelaajan tehtävä on selittää, mitä sana tarkoittaa. Jos pelaaja onnistuu siinä, saa hän pitää kannen. Muussa tapauksessa kansi palautetaan pöydälle. Pelin ohjaaja voi toki antaa vihjeitä varsinkin pelin alussa.
Pommipeli on ladattavissa ja tulostettavissa tämän materiaalin lopussa.
Tehtävä kertaa harjoituskirjan tekstien sanastoa. Sen voi tehdä Hai huijaa – kertomuksen jälkeen. Tehtävissä etsitään synonyymeja kirjassa selitetyille sanoille esim. kätkö = piilo.
Tämän sivun lomakkeita suojaa Google reCAPTCHA , johon vaikuttavat Googlen yksityisyyden käytännöt ja palveluehdot.
Valmistellaan toimitustapoja
