Tarinavuori luen ja ymmärrän

Lukijalle

Tämän harjoituskirjan syntyminen on odottanut oikeaa hetkeä. Olin päättänyt pitää kolmenkymmenen, erityisten oppilaiden kanssa vietetyn, sisältörikkaan työvuoden ja Tarinavuoren kirjoittamisen jälkeen palauttavan opintovuoden Saksassa. Ajatus oli opiskelun ohella nähdä laajalti Eurooppaa ja antaa aikaa musiikille. Toisin kävi. Korona esti liikkumisen ja kontaktit. Se jätti ainoastaan ruokakauppojen ja terveysasemien ovet auki. Jäin pieneen saksalaiskylään tietokoneeni kanssa. Pitkät päivät sekä ajatus seuraavasta työvuodesta ja sen tuomista haasteista palautti minut jo vuosia miettimäni aiheen, luetun ymmärtämisen tukemisen pariin ja niin syntyi Luen ja ymmärrän.

Tarinavuoren lukemaanopettamismateriaalin kantavia ajatuksia olivat motivointi ja oppimisvaikeuksien tukeminen. Ajattelin astua samoilla eväillä askeleen pidemmälle.

Lukutaito itsessään on hyvin arvokas asia, mutta se ei valitettavasti vielä riitä. Kaikki pesästä urheasti ulos lentävät lukulintuseni eivät nimittäin automaattisesti osaa käyttää taitoaan siihen, mihin sitä tarvitaan. He ymmärtävät kohtuullisesti kuulemaansa ja osaavat välillä vastata jopa kirjallisiin kysymyksiinkin, jos vastaus löytyy suoraan edellisestä lauseesta. Monilta puuttuu kuitenkin sanastoa, kykyä ohjata omaa toimintaansa, työmuistia ja erityisesti kykyä tehdä päätelmiä. Joukossa on myös oppilaita, joilta yksinkertaisesti puuttuu oivallus siitä, mihin lukutaidolla tähdätään. He eivät osaa yhdistää teknistä lukusuoritusta kieleen ja ajatteluun.

Minua on jo opiskeluajoista asti kiinnostanut, miten luetun ymmärtämiseen tarvittavia taitoja voidaan opettaa oppilaille, joille ne eivät kehity luontaisesti. Tutkimukset kertovat kyllä, mitä taitoja luetun ymmärtämiseen tarvitaan ja millaisia strategioita voisi käyttää, mutta olemassa olevat harjoitukset vievät useimmiten suoraan asiaan, altaan syvään päähän. Oppilas, jolla on oppimisvaikeuksia, tarvitsee useita väliportaita ja paljon tukea kaiteesta.

Olen tässä harjoituskirjassa pyrkinyt etsimään erilaisia oppimista tukevia ratkaisuja, jotka motivoivat sekä vapauttavat työmuistia itse luetun ymmärtämisen prosessin oppimiseen. Tekstien aiheet on pyritty valitsemaan oppilasta kiinnostaviksi ja kertomusteksteissä on ripaus huumoria. Kieli on selkeää ja yksinkertaista. Vaikeat sanat on selitetty. Tehtävät eivät rasita, vaikka edellyttävätkin ajattelua. Mekaanisen lukutaidon puutteita tuetaan tavutuksella. Kuvat tukevat ymmärtämistä. Värikoodit auttavat löytämään kertomustekstin paikan, josta vastaus löytyy. Tärkeässä roolissa on myös toiminnanohjauskortti, mutta kaikkein olennaisinta on silti vuorovaikutus opettajan kanssa!

Luetun ymmärtäminen on ajattelua. Kun harjaannutetaan ajattelutaitoja, jopa patistetaan ajattelemaan, on opettaja ratkaisevassa roolissa. Sen vuoksi osia opetuskeskustelusta on kirjoitettu auki tässä oppaassa tavanomaista seikkaperäisemmin. Toki jokainen tekee edelleen työtä omalla persoonallaan ja poimii opetukseensa ainoastaan ne asiat, jotka katsoo tarpeelliseksi, hyödyntää omat tietonsa ja taitonsa ja kehittää ideoita eteenpäin. On kuitenkin tärkeää, että opettaja tuo esiin käytetyt lukemisen ymmärtämisen strategiat ja sanoittaa kerta toisensa jälkeen, miten harjoiteltava toimintatapa tukee ymmärtämistä. Tehokasta on myös samojen toimintatapojen käyttäminen kaiken muunkin lukemisen yhteydessä.

Huumorin merkitystä en voi liikaa korostaa. Oppimisen pitää olla myös hauskaa! Lukekaa hassuja tekstejä, tehkää näytelmiä, mitä vaan, mikä saa teidät nauramaan yhdessä! Ilo on oppimisen vahva generaattori. Se motivoi ja voimaannuttaa sekä oppilasta että opettajaa!

Iloa ja onnistumisia Sinulle ja oppilaillesi!

Sarianna Tammilehto

Luetun ymmärtämistä voi oppia

Luetun ymmärtäminen on monimutkainen prosessi. Siihen tarvitaan teknisen lukutaidon lisäksi laajaa sanavarastoa, työmuistia, kuullun ymmärtämisen taitoa, oman toiminnan ohjausta sekä kykyä tehdä päätelmiä. Käsitys tarinan rakenteesta helpottaa luettavan tekstin sisällön ennustamista ja päätelmien tekoa. Ymmärtämistä voi tukea käyttämällä erilaisia strategioita. Motivaatiota tarvitaan puolestaan koko prosessin harjoittelemiseen.

Tutkimusten mukaan luetun ymmärtämisen oppiminen on tehokkainta ryhmätoimintana. Huolimatta siitä, harjoitellaanko luetun ymmärtämistä yksin vai ryhmässä, eivät luetun ymmärtämisen taidot vahvistu ja strategiat itsellään avaudu, vaan niiden omaksuminen vaatii ohjaamista ja sanoittamista.

Motivaatio on luetun ymmärtämisen oppimisessa ratkaisevassa asemassa. Luetun ymmärtäminen vaatii ponnistelua ja ilman motivaatiota ei ponnistelu onnistu. Lukemisen motivaatiota lisää, jos teksti on sopivan tasoista ja aiheeltaan kiinnostavaa. Tekstiä ei saa olla liikaa ja itselle outoja sanoja ei voi olla kovin suurta määrää kerralla. Oppilas voi harjoitella lukemalla liskojen nimiä, automerkkejä, mainoksia, sarjakuvia, kuvatekstejä tai lähes mitä vaan. Humoristiset kuvat ja niihin liittyvät tekstit innostavat monia lukemaan. On tärkeää, että lukemisen voi kokea myönteiseksi ja itseä hyödyttäväksi asiaksi.

Teknisen lukutaidon kehittämisestä on aina hyötyä, vaikka tekstien sisältö ei vielä avautuisikaan. Mitä automatisoituneempaa tekninen lukutaito on, sitä enemmän oppilaalla on kapasiteettia käytössään lukutaidon käyttämiseen tiedon hankinnan välineenä.

Lukiessa kehittyy sanavarasto. Mitä heikommin oppilas tuntee sanoja, sitä heikommin hän pystyy päättelemään tekstistä löytyviä, uusia sanoja. Pahimmassa tapauksessa työmuisti askartelee ainoastaan sanojen tunnistamisen kimpussa. Oppimistilanteessa outoihin sanoihin on syytä tutustua jo ennen lukemista. Lukemisen aikana sanojen ymmärtäminen tulee varmistaa ja lukemisen jälkeen, esim. tekstin sisällön omin sanoin selittäminen vahvistaa uusien sanojen oppimista. Uusien sanojen oppiminen tarvitsee aina lukuisia toistoja.

Työmuistiin vaikuttavat synnynnäiset ominaisuudet. Sitä voi kuitenkin jossain määrin kehittää harjoittelemalla. Työmuistin kuormitusta voi vähentää esim. rajoittamalla yhdellä kerralla käsiteltävän tiedon määrää, toistamalla asioita, piirtämällä tai kirjoittamalla muistiinpanoja, liittämällä muistettava asia omiin kokemuksiin, luomalla mielikuvia ja selittämällä asioita omin sanoin.

Kuullun ymmärtäminen on luetun ymmärtämisen perusta, onhan kyseessä saman kielikoodin purkaminen hiukan eri tavoin. Kysymys on siis aluksi kielessä käytettyjen sanojen ja kielen rakenteen tunnistamisesta. Aivan oppimisen alkuvaiheessa puhekielen ja kirjoitetun kielen erot saattavat kuitenkin jopa vaikeuttaa luetun ymmärtämistä. Myöhemmässä vaiheessa taidot tukevat toisiaan. Kuullun ymmärtämistä tarvitaan ja myös harjoitutetaan tekstin lukemisen aikana käytävässä opetuskeskustelussa.

Oman toiminnan ohjaus on monisäikeinen prosessi, johon kuuluvat oman tarkkaavaisuuden ylläpitäminen ja toiminnoissa eteneminen ulkoisista ärsykkeistä huolimatta. Oppilaan pitää kyetä aloittamaan työ, seuraamaan etenemistään, reagoimaan ongelmakohtiin ja vielä tarkastelemaan työnsä laatua. Luetun ymmärtämisen prosessissa korostuvat oman ymmärtämisen tarkkailu ja tekstiin palaaminen tarvittaessa. Oppilaan kanssa työskentelevä aikuinen voi tukea oppilaan oman toiminnan ohjaamista sanottamalla työvaiheita ja tekemällä apukysymyksiä: Mitä pitikään tehdä? Mitä tuo tarkoitti? Näin ohjataan oppilasta työn etenemisen ja oman ymmärtämisensä tarkkailuun. Toiminnanohjausta tukevat häiriötön työskentely-ympäristö ja myös erilaiset toiminnanohjauskortit.

Päättelykyvyn kehittyminen alkaa lapsilla syy-seuraussuhteiden havaitsemisesta. Päättelykyky on osa yleistä ajattelukykyä ja siihen vaikuttavat biologiset tekijät ja ympäristötekijät yhdessä. Luetun ymmärtämisessä päättelykyvyn apuna voidaan käyttää luetun ymmärtämisen strategioita. Niitä ovat valmistautuminen tekstin lukemiseen, yhteyksien luominen omaan elämään, itselle outojen sanojen selventäminen, sisällön tiivistäminen tai uudelleen muotoilu omin sanoin, kysymysten tekeminen, alleviivaaminen, tukisanat ja ajatuskartat.

Luetun ymmärtämisen taito kehittyy vaiheittain:

1. Toistava luetun ymmärtäminen on pintapuolista. Oppilas osaa vastata kysymyksiin, joihin tekstistä löytyy suoraan vastaus.
Kysymys: Mikä hauki on? (Hauki on kala.)

2. Päättelevä luetun ymmärtäminen vaatii lukijalta asioiden keskinäisten yhteyksien löytämistä.
Kysymys: Miksi hauki elää vedessä? (Kalat elävät vedessä. Se hengittää kiduksilla.)

3. Arvioiva luetun ymmärtäminen vaatii kriittistä ajattelua ja omiin tietoihin vertaamista.
Kysymys: Mitä mieltä olet hauen käyttämisestä ravintona? (Se on sopivaa ravintoa pienissä määrin, mutta elohopean suhteen pitää olla varovainen.)

4. Soveltava luetun ymmärtäminen luo uusia yhteyksiä ja oivalluksia
Kysymys: Mitä merkitystä näet hauella? (Hauki petokalana on merkityksellinen järven ekosysteemille ja se on ollut muinaisille suomalaisille ravinnon ohella myös mytologinen hahmo…Jenni Haukion sukunimi on ehkä johdettu hauesta…?)

Tässä harjoituskirjassa vahvistetaan toistavan luetun ymmärtämisen taitoja ja kuljetaan pienin askelin kohti päättelevää luetun ymmärtämistä.